Intuition vapauttaminen tiimin käyttöön

 

1 PUTOSITKO KÄRRYILTÄ?

 

Olet kokouksessa ja putoat jo alussa kärryiltä siitä, mistä on kyse tai mikä muuttuu. Mietit ehkä, miksi tämä muutos tehdään tai miten asia hoidetaan. Sinua harmittaa, etkä uskalla kysyä. Et uskalla ottaa puheenvuoroa, sillä uskot, että kaikki muut ymmärtävät asian tai ovat samaa mieltä. Tai kokouksen tahti voi olla niin nopea, ettei puheenvuoroille jää tilaa.

 

Tämä on tilanne, jota työterveyspsykologi Seppälä (2020) kuvaa. Tilanne voi tuntua tutulta ja ainakin hetkittäin olemme voineet olla itse samassa tilanteessa. Työyhteisöissä tiimien psykologinen turvallisuus on tiimien voimavara. Se antaa mahdollisuuden luottamukselliseen ja aitoon dialogiin, vuorovaikutukseen, joka on välttämätöntä myös organisaation ja tiimien elinvoiman ylläpitämiseksi. Turvallisessa tiimissä kriittisyys muuttuu voimavaraksi ja rikkaudeksi, jolloin myös intuitio pääsee esiin ja se saadaan paremmin käyttöön.  

On päästettävä irti älystä, jota saamme uusia näkökulmia. Mielen esteiden ylittämisessä auttaa esimerkiksi rentouttava ympäristö. Mieli tulee rauhoittaa ja pysäyttää. (Raami 2020, 67) Näitä haluamme huomioida myös harjoituksessa, jonka esittelemme. Harjoitus kohdistuu virittäytymiseen eli vaiheeseen, jossa tavoitteena on vapauttaa intuitiota. Kokemuksemme mukaan perinteinen oppilaitosympäristö ja kiivastahtinen työ eivät ole edistämässä helposti mahdollisuuksia intuition vapauttamiseen. Organisaation toiminnassa olisi äärimmäisen tärkeää saada yhteinen intuitio käyttöön eli mahdollistaa yhteiset intuition vapauttamisen hetket, luoda niille tilaa ja aikaa. Monesti kyse on pienistä muutoksista toimintatavoissa. Muutoksilla voitaisiin saada paljon aikaan nykytilaan verrattuna.

 

 2 MILLAINEN TIIMI MAHDOLLISTAA INTUITION VAPAUTTAMISEN?

 

Kuten Raami (2020, 207) toteaa: ”Onneksi voimme rakentaa tiimejä, joiden kanssa on turvallista mennä yhdessä reunalle, jonne ei uskaltautuisi yksin. Turvallisessa tiimissä uskaltaa myös hetkellisesti luopua järjestä, sillä jokainen henkilö voi omalta osaltaan vahvistaa tärkeän ja luotettavan tiedon erottamista.” Tämä kuvaa edellytyksiä intuition vapauttamiselle tiimeissä. Tärkeänä niistä on turvallisuuden tunteen kokeminen.

 

Tiimin toimintaa voidaan rikastuttaa intuition avulla. Jotta tähän päästään, tulee tiimissä käsiteltävän, usein valtavan tietomäärän keskellä korostaa tiimin jäsenten psykologista turvallisuutta, sallivuutta ja toisten kuulemista. Näin päästään osallisuuden kokemuksen ja hyvän olon tunteen kautta siihen, että osallistujat kokevat olevansa osa tiimiä. Raamin (2020, 207) mukaan oikeastaan ainoa asia, mitä tiimissä tarvitsee tarkkailla, on yhteys. Se on kaiken perusta ja ilmenee kolmella tavalla: yhteys joko on, se puuttuu tai se on heikko. Mahdottomia ratkaistaksemme tarvitsemme elävän yhteyden itseemme, toisiimme, tietoon ja ratkaisuihin. Yhteyden löytyminen tarkoittaa myös yhteistä ymmärrystä. Kun rakennamme yhteisymmärrystä, toiminta ohjautuu vähitellen kohti tavoitteitamme (Koivukangas & Rimpiläinen 2020).

 

Intuition käyttöön orientoituminen tukee myös työssäjaksamista ja työkykyä sekä sitä kautta yhteisön hyvinvointia. Millainen on hyvinvoiva yhteisö ja tiimi? Siellä kunnioitetaan ja arvostetaan kaikkia, ollaan avoimia ja luotetaan, innostetaan ja kannustetaan, puhalletaan yhteen hiileen, uskalletaan puhua ongelmista ja tehdä ehdotuksia niiden ratkaisemiseksi sekä huolehditaan hyvistä yhteistyötaidoista (Särkänlahti 2020). Kun tiimi on hyvinvoiva ja toiminta saadaan sille tasolle, että jokaisella jäsenellä on turvallinen ja rento olo, näkyy se tuloksissa uusina oivalluksina. Miten tämä onnistuu? Miten turvallisuuden kokemusta voidaan lisätä kiireisillä ja tehokkuutta arvostavilla työpaikoilla? Millaisilla konkreettisilla keinoilla voimme edistää intuition vapauttamisen olosuhteita? 

 

   

3 INTUITION VAPAUTTAMINEN LISÄÄ ORGANISAATIOIDEN ELINVOIMAISUUTTA

 

Organisaatiot ja tiimit ovat jatkuvassa muutoksessa. Elinvoimaisuuteen käsitteenä liitetään mm. joustavuutta, moninaisuutta, uudistumiskykyä, voimavarojen uudelleen suuntaamista, hyvinvointia ja oppimista (Tarvainen 2015). Lisääkö intuition käyttöönotto organisaation ja tiimin elinvoimaisuutta? Useiden tutkijoiden mukaan elinvoimaisuutta lisää erityisesti myös vuorovaikutuksellisuus (Riikonen 2013, 271-272, Heikkilä & Talja 2015, Fischer 2014). Riikonen (emt.) pitää vuorovaikutuksen ytimenä hyvää kohtelua. Hyvä kohtelu toteutuu dialogissa eli vuorovaikutuksessa. Hän liittää elinvoimaisuuteen myös kokemuksen ilosta, leikistä, rakkaudesta, pyhän kokemuksesta ja yhteisöllisestä sulautumisesta (emt., 270). Dialogi on aitoa yhteyttä toisiin ihmisiin. Kun yhteys löytyy, on mahdollista löytää myös intuitio.  Yhteisen intuition löytäminen edellyttää siis yhteyden löytämistä toisiin (Raami 2020, 207). Yhteinen intuitio on parhaimmillaan jaettua intuitiota, joka lisää tiimin ja yhteisön elinvoimaisuutta.

 

Sitran ohjelmassa (Opetushallitus 2010, 14) kuvaillaan, että muutostilanteet sisältävät aina yhteisöjen ja ihmisten välistä dynamiikkaa. Se tarkoittaa, että organisaatioiden elinvoimaisuus mahdollistuu vuorovaikutuksessa toimijoiden välillä. Elinvoimaisuuden edellytys on siis tiimien sisällä, ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Johtajuudella on paljon merkitystä, miten ihmisten välinen vuorovaikutus toimii. Johtaja on viitoittamassa tietä organisaation kehittymisessä ja muutosvaiheissa. Sitran ohjelmassa todetaan, että aikaisempi organisaatioiden hierarkkinen toimintakulttuuri on luonut turvaa. Intuition näkökulmasta turvallisuuden tunne on ollut “ulkoista” turvallisuutta. Uusi vuorovaikutuksellinen toimintakulttuuri edellyttää luottamusta ja aitoa vuorovaikutusta, yhteyttä ihmisten kanssa. Se edellyttää myös erilaisuuden hyväksymistä, rohkaisua  ja kokeiluun kannustavaa ilmapiiriä. Tähän intuition vapauttaminen tiimeissä antaa mahdollisuuden. 

 

Aikaamme nimitetään vuorovaikutuksen ajaksi, jossa johtajan on oltava sellainen, jonka organisaatioissa työntekijät uskaltavat ottaa riskejä sekä innovoida ja luoda uutta. Lisäksi johtajalla on avaimet ohjata organisaatiokulttuuria, joka parhaimmillaan lisää työntekijöiden hyvinvointia ja sitouttaa heitä. Tutkimushaastatteluissa työntekijät kertoivat elinvoimaisuuden liittyvän ”johtajan fiilikseen” eli elinvoimaisuus oli tunne. Näin siis johtajuudella on tärkeä merkitys kehittymisen mahdollistajana. Johtajan onkin ”suostuttava” samaan tapaan oppijan rooliin, jos aitoa yhteyttä halutaan rakentaa. (Opetushallitus 2010, 12-13, Koivukangas & Rimpiläinen 2020, 17) Elinvoimaisuuden sisältämä vuorovaikutuksellisuus saadaan käyttöön vapauttamalla intuitiota. Siinä johtaja toimii mahdollistajana ja tuloksena on parhaimmillaan hyvin toimivat tiimit sekä elinvoimainen työyhteisö.   

  

4 LISÄÄ LEIKKIMIELTÄ JA ROHKEUTTA

 

Riikonen (2013) ja Heljakka (2019) puhuvat leikin merkityksestä työelämässä. Leikki määritellään niin, että se on leikkijästään riippuvaista, mielihyvän sävyttämää ja luovaa toimintaa. Laaja leikin käsite näyttäytyy myös aikuisten elämässä sosiaalisena vuorovaikutuksena. Riikonen puhuu leikkisyydestä hyvän kanssakäymisen piirteenä. Leikki on välttämätöntä luovuudelle ja sitä voi ymmärtää leikkimielisellä asenteella. Lisäksi yhteiset leikkikokemukset ovat vuorovaikutuksellisia ja rakentavat yhteisöllisyyttä. Leikki lisää myös luovuuden ja oppimisen mahdollisuuksia sekä edistää siten organisaatioiden kehittymistä Nk. leikkitieto tarkoittaa asiantuntijatietoa leikin eri muodoista ja tavoista. Sillä on arvokas merkitys organisaatioille luovuutta edistettäessä. Leikissä onkin kyse todellisuutta uudelleen tulkitsevasta asenteesta ja normaalia todellisuutta koskevien rajojen rikkomisesta eli ensisijaisesti asenteesta (Riikonen 2013, 181)

 

Leikkimielisyyteen kuuluu, että altistamme itsemme avoimesti ihmettelylle ja kokeiluille (Heljakka 2019). Heittäytyessämme intuition vietäväksi, tarvitsemme myös leikkimieltä. Miten mahdollistamme ilmapiirin ja olosuhteet, joissa aikuisten olisi mahdollista leikkiä, mahdollista antautua leikille? Intuitioon tutustuminen voidaan hyvin aloittaa leikinomaisesti ja edetä sitä kautta tunnistamaan sen mahdollisuuksia asiantuntijatyössä.  Kokeile seuraavaa harjoitusta intuitioon tutustumisessa.

 

5 MUKAVA METSÄ- INTUITION SAA KÄYTTÖÖN HARJOITTELEMALLA

 

Intuitiota voidaan vapauttaa harjoittelemalla. Olemme valinneet harjoituksen menetelmäksi rentoutumisen aistihuoneessa tai luontoympäristössä, esimerkiksi metsässä. Metsällä ja luonnolla on tutkitusti hyvinvointivaikutuksia. Moniaistinen kokemus metsässä auttaa pysähtymään, rentoutumaan ja palautumaan työstä. Luontoympäristö antaa tutkitusti hiljaisuuden ja rauhan kokemuksia sekä irrottaa arjen huolista (Ojala & Tyrväinen 2015). Harjoitus on yksi helppo menetelmä kohti intuition löytämistä. Kun omat oivallukset voidaan tuoda turvallisesti esiin harjoituksessa, lisää se osallisuuden kokemusta. Kokemus osallisuudesta, työn omistajuudesta ja hallittavuudesta lisää yksilön, tiimin ja sitä kautta koko organisaation työhyvinvointia.  Tämä on erityisen tärkeää kasvatuksen ja koulutuksen toimialoilla.

 

Intuitioon kuuluu kyky virittäytyä intuitioon, intuition lukutaito ja kyky arvioida intuition luotettavuutta (Raami 2017, 9-13). Harjoituksessa keskitymme intuition käyttämisen ensimmäiseen vaiheeseen eli virittäytymiseen. Virittäytymisen kautta on mahdollista vapauttaa intuitiota ja tavoitteena on luoda vapaata ja hyvää tunnelmaa.

 

Raami (2020, 66) kirjoittaa, että kun intuitio halutaan käyttöön, on ensin valittava kohde. “Virittymisen menetelmät ovat yleensä henkilökohtaisia, mutta tyypillisesti ne ovat erilaisia mielen hiljentämisen ja keskittymisen olotiloja, niin kuin missä tahansa keskittymistä vaativassa tehtävässä”. Hän nostaa intuition avaamisen onnistumisessa esiin kiitollisuuden käyttämisen merkityksellisenä. Kiitollinen olotila on tutkitusti yksi parhaimmista intuitioon virittäjistä.

 

Laadimme harjoituksen, joka virittää vapauttamaan intuitiota. Kiinnitämme huomiota harjoitusympäristöön, joka voi olla moniaistinen. Harjoitus voidaan tehdä esimerkiksi aistihuoneessa eli metsä- ja luontoympäristöksi sisustetussa huoneessa tai autenttisessa luontoympäristössä. Sisätiloissa tunnelman luomiseen voidaan käyttää kankaita, pieniä pehmeitä valoja sekä luonnon ääniä ja linnun laulua. Tavoitteena on muuttaa tila kliinisestä toimistotilasta elämyksellisemmäksi tilaksi.

 

HARJOITUS MUKAVA METSÄ -  INTUITION VAPAUTTAMINEN  

 

Aika: 20-30 min.

Paikka: Aistihuone tai luontometsä  

Kenelle sopii: Opettajat ja henkilöstö

Musiikki: Esimerkiksi Einojuhani Rautavaara - Cantus Arcticus (1972) 

 

Tavoite:

Tavoitteena on, että ihminen tuntee ja kokee olonsa rentoutuneeksi, mielensä rauhalliseksi sekä kykenee parempaa läsnäoloon harjoituksen jälkeen. Tavoitteena on onnistunut intuition vapauttaminen ja tietämyksen lisääminen omasta intuitiosta. 

 

Ota mukava asento tuolissa, metsän sylissä ja kietoudu lämpimään peittoon. Sulje silmäsi, pysähdy ja rauhoitu. Kuulet ja näet, millaista metsässä on. Voit myös kokea metsän tuoksua.  Kuulet, kuinka kurjet ja linnut ääntelevät. Anna ajatusten virrata ja lentää pois.  Avaa silmät, kuuntele itseäsi ja vain ole. Keskustele tuntemuksista ja fiiliksistä sekä tunnelmasta yhdessä muiden kanssa. Mitä viet tästä tilanteesta mukanasi työn arkeen ja pedagogiikkaasi?  Harjoitellaan sanoittamaan omaa intuitiota turvallisessa ympäristössä. 

 

Virittäytymisen jälkeen harjoituksen seuraavassa osassa voidaan tutustua intuition tietoperustaan ja miettiä, miten tästä voi jatkaa oman ja yhteisen intuition löytämiseen sekä niiden käyttöön ottamiseen. Voidaan miettiä, miten yhteistä ja jaettua intuitiota saadaan yhteiseen käyttöön arjen ja työn erilaisiin tilanteisiin.

 

 6 INTUITION TIETOPERUSTA TUTUKSI

  

Intuitio koostuu kyvystä virittäytyä intuitioon, intuition lukutaidosta ja kyvystä arvioida intuition luotettavuutta (Raami 2017, 9-13). Harjoituksemme pohjaa intuition käyttämisen ensimmäiseen vaiheeseen eli virittäytymiseen. Päättelyn ja intuitiivisuuden yhdistäminen luo rikasta ja nopeaa tietoa. Intuitiivisuuden kautta saamme nopeammin tietoa kuin lineaarisesti ja perinteisesti ongelmanratkaisukeskeisellä ajattelulla. Intuitiivisuus on 300 000 kertaa nopeampaa käsitellä tietoa kuin päättely.

 

Aivomme toimivat synnynnäisesti intuitiivisesti. Intuitio ja päättely eivät ole vastakkaisia, vaan erilaisia tiedon käsittelytaitoja, (Raami 2017, 14) Intuitiivisuus on jokaisen ihmisen ominaisuus ja sen käyttöä on harjoitettava. Mielikuvituksen tai kuvittelun kautta ei voi päästä käsiksi luotettavaan intuitioon. Harjoituksemme teemana on rentoutuminen koska intuitio toimii paremmin rentoutuessamme kuin ollessamme stressaantuneita.

 

Noeettinen tietäminen on intuitiivista ajattelua, joka ei perustu opittuun tai koettuun. Työyhteisössä palaverien ja tiimikokousten tavoite on viedä yhteisiä asioita eteenpäin ja löytää ratkaisuja olemassa oleviin ongelmiin. Usein päättelyn ja kokemuksen kautta saadut ratkaisut ovat jo käytetty tai ne eivät enää toimi. Silloin tarvitaan uusia ajatuksia ja ideoita. Intuition esiin nosto ja sen aktivoiminen arkipäivän ongelmanratkaisutilanteissa tiimityössä on hyödyllistä. On myös muistettava, että intuitio auttaa tietoista mieltä ja ne toimivat yhdessä.

 

Intuition mukaanotto arkipäivän opetustyöhön ja tiimiorganisaation arkeen vaatii tietoisuutta asiasta sekä hiukan rohkeutta. Toistamme usein samoja toimintatapoja ja ideoita. Kuitenkin muuttuvissa työtilanteissa uusien toimintatapojen kehittäminen on tärkeää.  Älykkään intuition mukaan ottaminen työhön vaatii koko tiimiltä rohkeutta, avoimuutta ja toisten kuulemisen taitoa. Ilman tietoa intuitiosta, asia voi aiheuttaa hämmästystä ja ihmettelyä. Se voi tuntua epäasialliselta tavalta ratkaista ongelma tai kehittää uutta. Kuitenkin intuitio auttaa oman rajallisen näkökulman ylittämisessä. Rohkeus kuulla muita ja rohkeus tuoda omaa intuitioon perustuvaa tietoa esille vaatii tiimiltä hyvää tunnelmaa ja aikaa. Tiimin jäsenet on kohdattava omina persooninaan.  

 

Toimivan ja tehokkaan tiimin tehtävänä on arjen ongelmien ratkaisujen lisäksi usein tavoitteena myös luoda ja kehittyä. Tulevaisuuden luominen ja siihen orientoituminen on tai pitäisi olla keskeistä kasvatuksen ja koulutuksen toimialla. Tulevaisuuden luominen lähtee kuitenkin arjesta ja sen tulevaisuuden visioista. Tulevaisuuden tutkija Malaskan (2013) mukaan tutkiessamme tulevaisuutta kohtaamme intuitiivisen tietämyksen ja sen kriittisen ja luovan analyysin. On tärkeä huomata, että tulevaisuutta eivät tee vain tutkijat, vaan eri alojen asiantuntijat visioidessaan ja toteuttaessaan työtehtäviä. Siksi on tärkeää, että visioinnille ja tiimille annetaan aikaa, jotta asiat kehittyisivät ja menisivät eteenpäin laadukkaasti.

 

Intuition käyttö pedagogiikassa jättää muistijäljen silloin kun saamme ratkaista ongelmia ja luoda tulevaisuuden visioita esim. lähitulevaisuuteen ja/tai seuraavaan lukuvuoteen. Samalla saamme kollektiivisen kokemuksen siitä, miten tiimimme oppii ja kehittyy. Kun ratkaisut tulevat tiimin jäsenien ajatuksista ja rohkeista pohdinnoista yli totuttujen toimintatapojen, on tulos usein uutta luova ja tiiminjäseniä motivoiva. Intuitio auttaa oman rajallisen näkökulman ylittämisessä ja luo sitä kautta uutta. Yanarin (2020) mukaan maailma ei ole täydellinen, vaikka sitä odotetaankin. Tämän huomioiminen antaa mahdollisuuden maailman muuttamiseen ja tiedostamiseen.

 

Tulevaisuutta ei voi ennustaa eikä tulevaisuudesta ole saatavilla mitattavissa olevaa tietoa. Kautta historian on ollut kuitenkin ihmisiä, jotka ovat osanneet vaikuttaa tulevaisuuteen omilla keksinnöillään kuten esimerkiksi Nikolai Tesla ja monet Nobelin palkinnon saajat. Heillä on ollut kyky herkistää ajatukset kriittiselle intuitiolle ja yhdistää se olemassa olevaan tietoon ja ihmisten tarpeisiin. Malaska (2013) kirjoittaa, että tietoisuuskokemuksien kautta voimme tutkia tulevaisuutta. Voidaan ajatella, että nämä tietoisuuskokemukset koostuvat mm. heikoista signaaleista joita havaitsemme. Muistijäljistä tietoisuuteen saattaminen on tiedon havainnointia ja älykkään intuition käyttämistä. Näkemyksellinen tieto, joka sisältää tosiasiatiedot ja näkemyksen, on älykästä intuitiota.

                                           AnNa INtuITiolle tiLaa ja Aikaa! 

Lähteet

 

Fischer, M. 2015. Merkityksellisyyden johtamisesta. Viitattu 9.11. 2020. https://procom.fi/wp-content/uploads/2015/05/Merja-Fischer.pdf

 

Heikkilä, J-P. & Talja, H.  2017. Organisaation resilienssi syntyy vuoropuhelussa. Metanoia instituutti. Viitattu 9.11. 2020. https://www.metanoiainstituutti.fi/organisaation-resilienssi-syntyy-vuoropuhelussa

 

Heljakka, K. 2019. Leikki tarvitsee (akateemisenkin) asiantuntijansa. Tutkimuksen LUMO – kirjoituksia luovuudesta, motivaatiosta ja asiantuntijuudesta. LUMO -tutkimusryhmän blogi. Viitattu 28.10. 2020. https://blogit.utu.fi/lumonblogi/2019/03/28/leikki-tarvitsee-asiantuntijansa/

 

Koivukangas, T. & Rimpiläinen, P. 2020. Dialogi. Miten tehdään yhdessä parasta peruskoulua? #Parastaennen. Kuopion kaupunki, tulostuspalvelu 2020. Viitattu 9.11. 2020 https://indd.adobe.com/view/4508cef2-ea70-4722-9ab4-a8db1eb4a393

 

Malaska, P. 2013. Tulevaisuustietoisuudesta ja tulevaisuudesta tietämisestä - Tulevaisuus mielenkiinnon kohteena, julkaisussa Kuusi, Bergman & Salminen (toim.). Miten tutkimme tulevaisuuksia? Tulevaisuudentutkimuksen seura ry, Acta Futura Fennica 5. Tampere 2013.

 

Nurmio, A. & Turkki, T.  2010. Elinvoimainen Suomi. Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra. Helsinki. Viitattu 28.10. 2020 https://media.sitra.fi/2017/02/27172237/Elinvoimainen20Suomi-2.pdf

 

Ojala, A. & Tyrväinen, L. Luonto hoivaa mieltä ja kehoa. Mielenterveys 3/2015. Viitattu 8.11. 2020 https://mieli.fi/fi/mielenterveys/hyvinvointi/ymp%C3%A4rist%C3%B6-ja-luonto/luonto-hoivaa-mielt%C3%A4-ja-kehoa

 

Raami, A. 2017. Älykäs intuitio ja miten käytämme sitä. Kustantamo S&S. Helsinki 2017.

 

Raami, A. 2020. Intuitio3. #intuitio3 #kolmeintuitiota #superintuitio #yhteys. Otava 2020.

 

Riikonen, E. 2013. Työ ja elinvoima. Eli miksi harrastukset, leikki ja taide ovat siirtymässä työn ja työhyvinvointiajattelun ytimeen? Osuuskunta toivo. Viitattu 9.11. 2020 https://issuu.com/er348/docs/tyojaelinvoima_lores.

 

Seppälä, M. 2020. Turvallisuus kasvattaa tiimiälyä. Helsingin Henki, 3/2020. Helsingin kaupungin kanslia. PunaMusta Oy. 2020.

 

Särkänlahti, H. 2020. Työhyvinvointi on yhteinen asia. Työterveyslaitos. Viitattu 9.11. 2020 https://www.ttl.fi/perehdytys-tyohyvinvointiin-tyoterveyteen-ja-tyoturvallisuuteen/tyohyvinvointi-yhteinen-asia/

 

Tarvainen, T. 2015.  Elinvoimainen organisaatio –opintojakso. Itä-Suomen yliopisto, kouluttamis- ja kehittämispalvelu Aducate, Joensuu.

Yanar, A. 2020. Luennot kevät 2020. Älykäs intuitio oppilaitoksen johtamisessa. Helsingin yliopisto. 2020.