Älykäs intuitio oppimisyhteisön johtamisessa -hanke 2, 7.2.-13.11.2020

  Synkkyydestä valoon Yhteisesti lienee todettu koronakevään kuormittavuus. Nopea muutos lennossa opetusvälineistä ja -menetelmistä toiseen, mahdollinen huoli oppilaista. Toisaalta ilo uuden löytämisestä ja oppimisesta. Kun opetusjärjestelyt muuttuivat  maaliskuun puolivälissä  ja kukin siirtyi enemmän tai vähemmän omaan kotiinsa hoitamaan työtehtäviänsä, supistuivat kontaktit kollegoihin minimiin. Omalla kohdallani strategiaksi tuli selviytyminen, perisuomalaisesti yksin. Mieli kääntyi sisäänpäin ja ajatus maailmantilasta, ihmisten inhimillisyydestä, kypsyydestä ja epäitsekkyydestä muuttuivat peruspositiivisessa mielessäni sanalla sanoen kyynisiksi. Vaikka konkreettista auttamishalua esimerkiksi kaupassa ja apteekissa käynnin muodossa oli selkeästi olemassa, en kyennyt kuvittelemaan viruksen vaikutuksen olevan vakavan sairauden myötä ihmiskuntaa yhdistävä ja yhteisöllisyyttä lisäävä voima. Kaikki se mitä olin siihen mennessä intuitiosta ja sen voimasta kokenut valui miel...

  Teksti: Mari Nuottajärvi Istut koulutuspäivässä ja kuuntelet sanojen virtaa: kehitysprojekti, fokusalue, uusi hanke, lisärahoitushakemus, toimenpideselvityksen kommentointikierros, uusi viestintästrategia ja päivitetty vuosisuunnitelman liite, kokousaikataulu, uusi osallistava oppilaskeskeinen arviointimatriisi ja loput menevätkin jo ohi. Näillä mennään jouluun asti. Moni organisaatio taistelee jatkuvasti muuttuvassa toimintakentässä ja monien erilaisten sidosryhmien odotusten ristipaineessa. Henkilöstö väsyy epäselvien ohjeiden ja odotusten alla. Toisinaan siitä selviytymiseen kehitetään lisää työryhmiä ja hankkeita, ja työhyvinvointikin saatetaan nähdä hankkeena: ”Rasti ruutuun, nyt se on tehty!” Mutta paraniko työhyvinvointi? Tein Älykäs intuitio oppimisyhteisön johtamisessa -kurssin lopputyönä omalla työpaikallani kyselytutkimuksen työhyvinvointiin liittyen. Lomake sisälsi lopulta kuusi kysymystä, joista neljä osoittautui oleellisiksi: 1. Mainitse 1-2 asiaa, jotka p...

  1 PUTOSITKO KÄRRYILTÄ?   Olet kokouksessa ja putoat jo alussa kärryiltä siitä, mistä on kyse tai mikä muuttuu. Mietit ehkä, miksi tämä muutos tehdään tai miten asia hoidetaan. Sinua harmittaa, etkä uskalla kysyä. Et uskalla ottaa puheenvuoroa, sillä uskot, että kaikki muut ymmärtävät asian tai ovat samaa mieltä. Tai kokouksen tahti voi olla niin nopea, ettei puheenvuoroille jää tilaa.   Tämä on tilanne, jota työterveyspsykologi Seppälä (2020) kuvaa. Tilanne voi tuntua tutulta ja ainakin hetkittäin olemme voineet olla itse samassa tilanteessa. Työyhteisöissä tiimien psykologinen turvallisuus on tiimien voimavara. Se antaa mahdollisuuden luottamukselliseen ja aitoon dialogiin, vuorovaikutukseen, joka on välttämätöntä myös organisaation ja tiimien elinvoiman ylläpitämiseksi. Turvallisessa tiimissä kriittisyys muuttuu voimavaraksi ja rikkaudeksi, jolloin myös intuitio pääsee esiin ja se saadaan paremmin käyttöön.   On päästettävä irti älystä, jota saamme uusia näk...

Neljätoista vuotta monikulttuurisessa työyhteisössä, viidestoista vuosi menossa. Parhaimmillaan intensiivistä, yhteisöllistä ja aikaansaavaa. Iloa, naurua ja turvaa. Heittäytymistä. Kuuntelua ja keskustelua. Kokeiluja ja hyppyjä tuntemattomaan. Pysähdyksiä. Työtovereiden tukemista ja auttamista puolin ja toisin. Vauhdin hurmaa idän pikajunassa. Toisaalta taas kuormittavaa, kuluttavaa, hektistä ja epäjohdonmukaista. Jatkuvaa järjestyksenpitoa, levottomuutta ja muutosaikatauluja. Toimintatapojen kirjavuutta, jatkuvaa raiteiden korjausta.  Jo ennen intuitio-koulutukseen hakeutumista olen pohtinut työyhteisööni liittyviä vahvuuksia ja heikkouksia lähinnä työssäjaksamisen kannalta. Sujuva arki, joka kuormittaa mahdollisimman vähän, on aina ollut tavoitteenani. Olen miettinyt omaa osuuttani yhteisön jäsenenä ja sitä, miksi jokin ei toimi ja kuinka sen saisi muutettua paremmin toimivaksi. Lähtökohtanani on aina ollut mahdollisimman avoin ja rehellinen keskustelu johdon ja kollegoiden kans...

Synkkyydestä valoon Yhteisesti lienee todettu koronakevään kuormittavuus. Nopea muutos lennossa opetusvälineistä ja -menetelmistä toiseen, mahdollinen huoli oppilaista. Toisaalta ilo uuden löytämisestä ja oppimisesta. Kun opetusjärjestelyt muuttuivat  maaliskuun puolivälissä  ja kukin siirtyi enemmän tai vähemmän omaan kotiinsa hoitamaan työtehtäviänsä, supistuivat kontaktit kollegoihin minimiin. Omalla kohdallani strategiaksi tuli selviytyminen, perisuomalaisesti yksin. Mieli kääntyi sisäänpäin ja ajatus maailmantilasta, ihmisten inhimillisyydestä, kypsyydestä ja epäitsekkyydestä muuttuivat peruspositiivisessa mielessäni sanalla sanoen kyynisiksi. Vaikka konkreettista auttamishalua esimerkiksi kaupassa ja apteekissa käynnin muodossa oli selkeästi olemassa, en kyennyt kuvittelemaan viruksen vaikutuksen olevan vakavan sairauden myötä ihmiskuntaa yhdistävä ja yhteisöllisyyttä lisäävä voima. Kaikki se mitä olin siihen mennessä intuitiosta ja sen voimasta kokenut valui mieless...

Intuition äärellä huomasin rohkeuden olevan jollakin tasolla minulle kutkuttava ja jopa pakottava asia käsiteltäväksi.  Rohkeus sisältää niin paljon ja niin paljon henkilökohtaista latausta, että päätin keväällä kysyä henkilökunnaltani miten tärkeäksi  he rohkeuden nostavat johtamisessa ja miten he sen määrittelevät. Kaikki kyselyyn vast anneet kokivat rohkeuden tärkeäksi osaksi johtamista. Jokainen heistä myös määritteli rohkeutta ja  siteeraan alle heistä muutamia.   “ Rohkeus on sitä, että uskaltaa elää ja toimia omien arvojensa mukaisesti kunnioittaen samalla toisia ihmisiä ja ympäristöä. Rohkeus on myös uskallusta tehdä vaikeita päätöksiä ja kantaa päätösten seuraukset.”   “Rohkeus tarkoittaa puhua vaikeistakin asioista suoraan ja tuoda oma mielipide esille. Tai myöntää sen, ettei osaa tai tiedä jotain.”   “Uskallusta toimia  vaativissakin,uusissa  ja muuttuvissa tilanteissa.”   “Uskallusta tehdä asioita uudella tavalla.”   “Mennä k...