Itsensä johtaminen intuitiivisen ajattelun kehittämisessä

Johdanto itsensä johtaminen

Itsensä johtamisella tarkoitetaan oman toiminnan johtamista arvojen mukaisesti ja asetettujen tavoitteiden suuntaan sekä oman mielen johtamista - omien tunteiden ja ajattelun tietoista säätelyä. Itsensä johtamisen taidot edellyttävät tutustumista omaan itseen, omiin vahvuuksiin, luontaisiin taipumuksiin, kipupisteisiin sekä arvoihin ja motivaatiotekijöihin. Hyvä itsetuntemus on hyvän itsensä johtamisen edellytys. Hyvä itsetuntemus auttaa myös ymmärtämään erilaisuutta ja toimimaan yhteistyössä erilaisten ihmisten kanssa.

Itsensä johtamisen ytimessä on kokemus työn merkityksellisyydestä. Mikä työssä motivoi ja innostaa, miksi työni on tärkeää? Merkityksellisyyden kokemus on yhteydessä hyvinvointiin työssä. Ytimessä ovat myös arvot ja tavoitteet. On tärkeää ymmärtää valintoja ohjaavat arvot ja työn tavoite. Työroolin ja tavoitteiden selkeys tukevat hyvää itsensä johtamista ja edistävät työhyvinvointia.

Läsnäolo, tietoisuus tästä hetkestä ja keskittyminen ovat keskeisiä itsensä johtamisen taitoja. Yhä kasvava tutkimusnäyttö puhuu sen puolesta, että läsnäolon taitoja kannattaa kehittää työelämässä. Psykologinen joustavuus tarkoittaa tietoisuutta omista ajatuksista ja tunteista sekä kykyä toimia arvojensa mukaisesti. Tietoinen läsnäolo nykyhetkessä auttaa tekemään tietoisia valintoja ja hyväksyvämpää suhtautumista ulkopuolisiin häiriötekijöihin.

Itsensä johtamiseen kuuluu pyrkimys tasapainoon elämässä. Se tarkoittaa hyvinvoinnin peruspilareista huolehtimista. Tasapainoinen ja hyvinvoiva ihminen liikkuu ja lepää riittävästi sekä huolehtii hyvästä ravitsemuksesta. Nykypäivänä erityisesti palautumisen taitojen merkitys on korostunut. Itsensä johtaminen tarkoittaa stressin hallintaa ja rakentavaa suhtautumista kiireeseen.

Oman mielen johtaminen on tärkeä osa itsensä johtamista. Kyky tuntea myötätuntoa sekä itseä että muita kohtaan lisää hyvinvointia ja parantaa suoriutumista työssä. Tunteet ovat koko ajan läsnä ja niiden hyödyntäminen on osa itsensä johtamista. Positiivisuutta voi tietoisesti lisätä.

Kokonaisvaltainen hyvinvointi eli kokonaiskuntoisuus voidaan nähdä siis yhtenä älykkään itsensä johtamisen päämäärä. Kokonaiskuntoisuus  muodostuu kuudesta osa-alueesta: fyysisestä, psyykkisestä, sosiaalisesta, henkisestä, ammatillisesta ja uudistumis kunnosta. Tätä kokonaisuutta johdamme, kun johdamme itseämme tasapainoisesti tavoitteena kokonaisvaltainen hyvinvointi, jatkuva uudistuminen ja henkilökohtainen tehokkuus. Tältä pohjalta pystymme rakentamaan myös hyvän ja merkityksellisen elämän. Kokonaiskuntoisuus-malli on konkreettinen ja kokonaisvaltainen lähestymistapa itsensä johtamiseen. Siinä lähdetään siitä, että ihminen on kokonaisuus ja elämän hallintaan tarvitaan kokonaiskuntoisuutta. Kokonaiskuntoisuus koostuu kuudesta osa-alueesta, joita pitää osata johtaa tasapainoisesti. Mielestäni intuitio ja tunteet kytkeytyvät vahvasti itsensä johtamiseen ajattelun ja rationaalisen järjestelmän systeemiin.

Intuitiivisen ajattelun kehittäminen

Ajattelu on intuitiivisen ja rationaalisen järjestelmän systeemi, missä ne toimivat erottamattomassa yhteistyössä. Intuitiivisen prosessoinnin rooli on merkittävä, koska aikamme vaatii yhä enemmän suurien kokonaisuuksien hahmottamista ja hallitsemista, visionäärisyyttä sekä kykyä tunnistaa asioiden ja ilmiöiden merkityksiä ja keskinäisiä suhteita. Tämän vuoksi on hyvä keskittyä intuitiivisen ajattelun tietoiseen hyödyntämiseen ja kehittämiseen. 

Intuitio prosessina on tietoisuuden ulkopuolella olevaa alitajuista toimintaa, jota ei vielä pystytä rationaalisesti täysin selittämään. Esimerkiksi ihmisen luovuus ja oivaltaminen, uudenlaisten ratkaisujen löytäminen ovat intuitiivisen prosessoinnin tuotoksista. 

Oivaltamisen prosessissa ensin keskitytään tietoisesti johonkin asiaan ja sitten annetaan sen olla ja kokonaisvaltaisesti rentoudutaan. Rentoutuneessa tilassa intuitio työskentelee etsien vastausta tuottaen sen meille. Intuition aktivoiminen tuottaa tietoa ja toimintaa meille.

Intuition hyödyntämistä voi harjoitella ja oppia sekä kehittää. Intuitiivisen prosessoinnin taustalla olevat tietorakenteet muodostuvat kokemusperäisen oppimisen tuloksena, joten sitä voidaan kehittää.

Kokemusperäinen oppiminen perustuu nimensä mukaisesti taitojen kehittämiseen 

kokemuksen perusteella. Opimme siis siitä, mitä koemme. Asta Raamin mukaan intuitio on kuin lihas, jonka toimintaa voi harjoitella ja kehittää. Intuition toimimattomuudessa on kyse siitä, ettei sitä ole totuttu ja harjaannuttu käyttämään. Kokemuksesta oppimisessa ihminen oppii siitä, mitä hän kokee. Tämän vuoksi on hyvä kokeilla uusia vaihtoehtoja, jotta saadaan tietää, olisiko uusi vaihtoehto mahdollisesti parempi kuin aiempi.

Intuition kehittäminen edellyttää sen käytön ja siihen liittyvien kokemusten tietoista käsittelyä. Siihen liittyy ymmärryksen lisääminen, intuition tulkinta sekä johtopäätösten tekeminen kokemusten pohjalta. Intuition kehittäminen vaatii malleja, harjoitusta, havainnointia, testausta ja reflektointia. Lopputuloksena on intuitiivisen prosessin kyky käsitellä suuria informaatio massoja tehokkaasti tuottaen nopeasti mieleen tulevia pääosin tarkkoja arvioita ja valintoja.

Taitoja harjoitellaan niin kauan, että ne sisäistetään ja ne tulevat intuitiivisiksi ja automaattisiksi. Tämä prosessi on hidas, koska tekojen ja niiden seurausten havaitsemisen välillä on usein pitkä viive. Ratkaisevassa asemassa intuitiivisen prosessoinnin kehittämisessä on riittävä harjoittelu sekä siitä saadun palautteen kiistattomuus ja nopeus.

 

Intuition luonteva käyttö lisääntyy ammatillisen asiantuntemuksen kehittämisessä. Sillä asiantuntija tietää omasta substanssi alasta paljon, ja hänen asiantuntemuksensa rakentuu yksittäisten taitojen ja elämänkokemusten varaan. Toisaalta tällainen kokemuksellinen oppiminen on passiivista ja tiedostamatonta. Siitä huolimatta intuition tietoista hyödyntämistä voidaan aktiivisest opettaa ja oppia. Samoin myös intuition ja rationaalisen päättelyprosessin yhdistämistä on mahdollista oppia. 

Intuitio on henkilökohtainen prosessi, mikä  ilmenee eri ihmisillä eri tavalla. Tämän vuoksi intuition kehittäminen edellyttää itsensä tuntemista ja itsereflektointia. Nämä ovat myös oleellisia taitoja itsensä johtamisessa. 

Intuitiivista työskentelyä häiritsee liiallinen tunnekuormitus, jossa tunteilla on meihin ylivalta. Voimakkaat tunteet sekä itsetuntoon ja egoon kohdistuvat uhat, kuten viha, ärtymys, suuttumus, riemu, päätön rakastuminen tai pelko, estävät intuition tunnistamista ja prosessointia. Mielenkiinto ratkaistavaa asiaa kohtaan parantaa tehtyjen oletusten oikeellisuutta.  Liiallinen motivoituminen ja riehakas innostus puolestaan vähentävät sitä, jolloin toimitaan tunteista käsin, eikä intuitiosta. 

Tunteet voivat toimia intuition lähteenä tai syntyä sen tuloksena. Haasteena on erottaa intuition tuottamia tunteita muilla tavoin syntyneistä tunteista. Vaarana on, että tulkitsemme omasta kokemuksesta nousevat pelot, toiveet, epävarmuuden, luulot tai odotukset intuitioksi. Intuition ja tunteiden välisen painin voi tuntea sisällään, vaikka se saattaa pelottaa ihan valtavasti. Siitä huolimatta tunnet ja tiedät sisimmässäsi, että niin on toimittava. 

Tutkija Samu Mielonen neuvoo, että testaa mielen tuotosta niin, että yrität muuttaa tuotosta mielessäsi. Jos tuotos muuttuu, se on merkki siitä, että kyseessä on tunne. Jos se puolestaan on intuitio, se ei yleensä muutu, vaikka siihen yrittäisi vaikuttaa. 

Itsetuntemuksen kehittäminen onkin keskeisellä sijalla intuitiivisen ajattelun kehittämisessä ja itsensä johtamisessa. Vain rehellisen itsetuntemuksen avulla voimme tunnistaa, milloin on kyse tunteista, tarpeista tai toiveista, milloin puolestaan intuitiosta. Kannattaa siis tutustua itseensä ja omiin tapoihinsa reagoida, jopa mielen pimeämpiin puoliin, ja tunnistaa, mistä omat reaktiot kulloinkin kumpuavat.

Sosiaalisen intuition ja tunneälyn merkitys organisaatioissa ja johtamisessa on kiistaton. Sitäkin on mahdollista kehittää. Ratkaisevaa sosiaalisen intuition kehittämisessä on etsiä toisen ihmisen viestinnän taustalla olevia merkityksiä ja luottaa kokonais tulkintaan tilanteesta. Sosiaalisen intuition kehittämisessä on kyse toisen ihmisen kunnioittamista ja arvostamista, aidosta kuuntelemista ja läsnäolosta sekä keskinäisestä dialogista. Yhdellä sanalla tätä voisi kuvata toisen ihmisen kohtaamisena.

Käytännössä sosiaalisen intuition kehittämisen haasteeksi voi nousta se, ettei havainnoista saada riittävästi välitöntä palautetta oppimisen tueksi. Esimerkiksi johtajalla tai esimiehellä on yleensä useita tapoja seurata sitä, kuinka työyhteisö reagoi hänen toimintaansa. Palautteen perusteella hän voi tunnistaa työyhteisön välittömiä reaktioita käyttäytymiseensä ja kehittää intuitiivista taitoaan vastata siihen rauhoittavasti tai luottamusta herättävästi. Johtaja ei lähes aina ole edes tietoinen aikaansaamistaan reaktioista. Johtajien ja esimiesten tulisikin olla erityisen herkkiä aistimaan ja selvittämään piiloon jääviä reaktioita, jotta hän voisi tehdä niiden perusteella tarvittavia johtopäätöksiä sekä kehittää sosiaalista toimintaa ja vuorovaikutusta. 

Edellytykset intuition kehittämiselle 

Intuition oppimisessa korostuu se, mitä ja miten opitaan. Intuitiota voi kehittää aktiivisesti stimuloimalla ja esittämällä kysymyksiä, mihin haluaisi vastauksia. Intuition kehittämisessä on oleellista kyky säädellä tarkkaavaisuutta sekä kyettävä tekemään havaintoja sekä tekemään niiden perusteella yleistyksiä että arvioimaan ja testaamaan niitä. Tämän oppiminen vaatii sitkeää harjoittelemista. 

Hogarthin mallin mukaan intuition kehittämiseksi tulee valita oppimista ja taitoa tukeva ympäristö. Tämän lisäksi tulee osata kyseenalaistaa omia ajattelutapoja ja kehittää tieteellisen tiedon omaksumista intuitiivisen ajattelun tasolle, saada palautetta toiminnastaan ja tunnistaa tunteensa. Intuition kehittämisessä on tärkeää tunnistaa asioiden välisiä yhteyksiä ja hyväksyä valintoihin sisältyvät ristiriitaisuudet. Intuition kehittämisen edellytyksenä on henkilökohtainen motivaatio ja kiinnostus intuitiosta ilmiönä sekä tietoisena prosessointina. Lisäksi intuition hyödyntäminen edellyttää ajattelumallien ja maailmankuvan avartamista. Intuition toimivuuden kannalta on rakentavaa kyseenalaistaa omia uskomuksia ja oletuksia. Sillä ne eivät edusta omaa jokapäiväistä elämää ja arkihavaintoja. 

Intuitiivinen prosessointi edellyttää mielen joustavuutta, moninaisuutta ja muuttuvaisuutta sekä kykyä päästää irti henkisesti ja älyllisesti. Se edellyttää myös kykyä luopua kontrolloimisesta, sietää epävarmuutta sekä odottamista. Toisaalta täysin rajaton mieli tuottaa kaaosta, joten jonkinlainen järjestys ja rajat mielessä on oltava. Kannattaa olla avoin erilaisille vaihtoehdoille, jotka eivät ole aiemmin tulleet mieleen tai jotka eivät edusta omaa jokapäiväistä elämää ja arkihavaintoja.

Intuitio perustuu pitkälti ympäristön monipuoliseen ja ennakkoluulottomaan havainnoimiseen, minkä pohjalta rakennamme todellisuuskuvaamme. Näin kartutamme pääomaa, josta intuitio tietonsa ammentaa.Terve, myönteinen uteliaisuus ja naiivi avoimuus erilaisten asioiden ja ilmiöiden olemassaololle auttavat havainnoimaan ja näkemään laajasti. 

Intuitio hyödyntää havaintojen kautta syntynyttä laajaa ja syvällistä tietovarastoa huikean kokonaisvaltaisesti ja nopeasti. Sen johdosta intuitio pystyy päättelemään asioita myös heikoista signaaleista. Havaintokyvyn kehittämisen ansiosta opimme havainnoimaan asioiden ja ilmiöiden taustalla olevia merkityksiä, syy–seuraus-suhteita sekä toistuvia malleja.

Näin luot loistavat toimintaedellytykset aivojesi intuitiiviselle prosessoinnille, kun luet, näet, koet, otat selvää, olet avoin ja vastaanottavainen. Pidät elämäsi ja ystäväpiirisi monipuolisena, altistat itseäsi erilaisille havainnoille ja tulkinnoille. Krooninen kiire ja stressi tai masennus kaventavat ja tukahduttavat havaintokykymme murto osaan normaalista. Tällöin emme yksinkertaisesti enää tee monipuolisia, avoimia havaintoja ympäristöstämme, vaan havaitsemme asioita hyvin kapeasti ja tulkitsemme niitä kiireen ja stressin lävitse.

Voimme kaventaa tai laajentaa havaintojen tekemistä myös valitsemalla toimintaympäristömme. Avautumalla erilaisille virikkeille ja erilaisuudelle ruokimme intuition tietovarastoja ja syötämme sille ravintoa, jonka varassa se voi taas tuottaa uusia, monipuolisempia löytöjä ja oivalluksia. 

Intuition kokeminen on hyvin henkilökohtaista, ja sen vuoksi sen tietoisessa kehittämisessä korostuvat henkilökohtaiset havainnot tunteista, tuntemuksista ja aivaistimuksista sekä niiden merkityksistä. Oman sisäisen maailman tietoisen hannionnin sekä huomiokyvyn herkkyyden ja erottelukyvyn kehittäminen ovat olennainen osa intuition hyödyntämisen oppimista. 

Itsetuntemuksen kehittäminen kehittää intuitiivista ajattelua hyvin kokonaisvaltaisesti ja monipuolisesti. Se sekä edistää intuitiivista prosessointia että auttaa tunnistamaan intuitioita. Se auttaa myös erottamaan intuition tunteista sekä tunnistamaan intuition vinoumia. Itsetuntemus tukee myös eettistä toimintaa. Lisäksi prosessi toimii molempiin suuntiin: intuitiivisen ajattelun kehittäminen tukee itsetuntemuksen kehittymistä. Itsetuntemus on itsensä tuntemista. Se on oman itsen käsitys siitä, kuka minä olen. Se on muun muassa kykyä tarkastella, tunnistaa ja nimetä omaa ajatteluaan, käyttäytymistään ja luonnettaan sekä omia tunteita, toiveita ja tarpeita kokonaisvaltaisesti ja sellaisina, kuin ne oikeasti ovat. Itsetuntemus vaatii rohkeutta ja nöyryyttä, sillä jokaisessa on myös sellaisia puolia, joita ei itsessään soisi olevan. Omien vahvuuksien sekä oman itsen epätäydellisyyden, epävarmuuden, monivivahteisuuden ja muuttuvaisuuden tunnistaminen ja hyväksyminen ovat olennaisia itsetuntemuksen rakentamisessa.

Itsetuntemuksen kehittämisen ytimessä on oman mielen, tunteiden ja tarpeiden tarkastelu sekä kehon viestien huomioiminen. Kehon hyvinvointi vaikuttaa mieleen ja päinvastoin. Keho myös reagoi ympärillämme tapahtuviin asioihin siten,että tunteet näkyvät ja tuntuvat kehossa. Keho muistaa vuosikymmenienkin takaisia asioita. On tärkeää, että keho ja mieli ovat tasapainossa ja yhteydessä toisiinsa. 

Itsetuntemuksen kehittämisessä on kyse oman itsensä kuuntelemisesta eli mielen ja kehon reaktioiden havainnoimisesta ja tunnistamisesta. Tunteiden ja tarpeiden – myös tiedostamattomien – rehellinen tunnistaminen sekä sen ymmärtäminen, mistä ne kulloinkin kumpuavat, ovat itsetuntemuksen ydintä. Ja kaikki tämä silläkin uhalla, ettei ole aina helppoa ja mukavaa opetella tuntemaan omia heikkouksiaan, myöntää rajoituksiaan tai tunnustaa tarpeitaan. 

Ymmärtääkseen itseään, omia kokemuksiaan ja tunteitaan ihmisen tulee kuunnella itseään ja huolehtia hyvinvoinnistaan niin henkisesti (arvot), fyysisesti(keho), älyllisesti(psyykkinen ja sosiaalinen) kuin hengellisestikin(moraali ja etiikka). Tietoisuuden osa-alueita ovat keho (fyysinen), mieli (psyykkinen), tunteet (sosiaalinen), arvot(henkinen) ja työ(ammatillinen). Näistä tietoisuuden alueista koostuu itsensä johtaminen. Itsensä johtaminen on osa organisaation johtamisjärjestelmää. Monille esimerkiksi kirjoittaminen, kuvataiteet, musiikki tai muut taiteiden muodot auttavat itsetuntemuksen lisäämisessä. Lisäksi reflektointi ja peilaaminen läheisten ja ammattiauttajien kanssa ovat hedelmällisiä keinoja parantaa itsetuntemusta.

Monilla intuitio viestii kehon kautta. Intuition kehittämisen kannalta onkin olennaista opetella kuuntelemaan kehon viestejä ja tunnistamaan, mikä on juuri sinun tapasi reagoida asioihin ja millä tavalla juuri sinun intuitiivinen ajattelusi ilmenee. Kun vatsanpohjasta kouraisee – itsetuntemus auttaa erottamaan, onko se asiaan kuuluvaa pelkoa vai intuitiivinen tieto siitä, ettei asiaan pidä ryhtyä. Tunnistamalla omat tunteemme teemme tilaa intuitiolle. Itse tunnen intuition kehon viestien ja tuntemusten kautta. Aina se ei ole välttämättä kovin mukavaan, kun aistii toisten vihaa tai muita negatiivisia tunteita, vaikka ne eivät näkyisi päällepäin. Kehoni tuntee energiavirtaukset. Joskus jopa saatan tuntea, mitä toinen ajattelee, sanomatta sanaakaan.

Intuition käyttö täytyy opetella oman kokemuksen kautta. Pitää siis heittäytyä tilanteisiin, joissa intuitiivista ajattelua voi käyttää. Testata ja kokeilla, mikä sinun omalla kohdallasi toimii ja mikä ei. Kannattaa aloittaa pienestä ja edetä pikkuhiljaa kokemuksen karttuessa isompiin asioihin.

Usein intuition kuuleminen on helpointa aloittaa hiljaisuudessa. Stressi ja ulkoinen meteli hiljentävät intuition hiljaisen äänen tehokkaasti, etenkin harjoitteluvaiheessa. Kokemuksen karttuessa on helpompi oppia tunnistamaan intuition viestit myös päivän tohinassa. Kokemuksellista oppimista voi myös jakaa muiden kanssa keskustelemalla ja reflektoimalla kokemuksia yhdessä.

Intuition kehittämisen osa-alueet

Intuition kehittäminen koostuu seuraavista osa-alueista 

1. Mielen rajojen laajentaminen

Suhtaudu maailmaan ja ilmiöihin avoimin mielin, ennakkoluulottomasti. Ole

valmis löytämään uusia näkökulmia ja mahdollisuuksia.

2. Mielen tietoinen suuntaaminen intuitiiviseen prosessiin

Ole tietoinen omasta intuitiivisesta toiminnastasi ja suuntaa mielesi aktiivisesti

intuitiiviseen työskentelyyn.

3. Havaintokyvyn opetteleminen

Opettele tunnistamaan asioiden ja ilmiöiden taustalla olevat toistuvat

systemaattiset tapahtumaketjut, mallit ja pienet vihjeet, hiljaiset signaalit.

4. Erottelukyvyn kehittäminen

Opettele tunnistamaan oman intuitiosi toimintatavat ja tuotokset ja erottamaan

ne muista lähteistä nousevista tunteista, esim. peloista, toiveista ja unelmista.

5. Kehitä intuition ja rationaalisen ajattelun yhteistyötä

Suhtaudu ja tarkastele intuition tuotoksia kriittisesti. Testaa niiden oikeellisuus ja

toimivuus. Muista että subjektiivinen varmuus ei ole tae intuition

oikeellisuudesta.

Intuitiivisen prosessin aktivoiminen lähtee liikkeelle orientaatiosta aihepiiriä kohtaan. Orientaatioon kuuluvat tämän ilmiön olemassaolon tiedostaminen ja hyväksyminen sekä sen olemukseen ja toiminta mekanismeihin tutustuminen. 

Seuraavaksi voimme antaa intuitiolle tietoisesti selkeän tehtävän. Sille voi esimerkiksi asettaa kysymyksen tai ongelman, joka sen pitää ratkaista. Taidon kehittyessä intuitiolle voi antaa myös määräajan, johon mennessä sen on tuotettava vastaus. 

Tehtäväksi annon jälkeen päästetään irti asian tietoisesta käsittelystä ja rentoudutaan. Näin vapautamme mielen kapasiteetin intuition käytettäväksi. Puuhaillessamme aivan muiden asioiden parissa intuitiivinen prosessi työskentelee vimmatusti. Se toimii täysin itsenäisesti ja tiedostamattamme ja tuottaa lopulta tuloksen.

Tulokset ilmaantuvat, kun ne ovat valmiit. Joskus tämä tapahtuu hyvinkin yllättävissä olosuhteissa – suihkussa, auton ikkunaa skrapatessa, kalassa tai kesken unien. Huomionarvoista on, että joskus intuition toiminnan tuloksena voi olla myös pyyntö odottaa. 

Intuition tuottamat tulokset on hyvä kirjoittaa tuoreeltaan muistiin. Muistiinpanot kannattaa kirjoittaa juuri siinä muodossa, kuin ne mieleen tulevat. Jälkeenpäin niitä on nimittäin usein vaikea muistaa aivan sellaisina, kuin ne alun perin olivat. Tämän jälkeen tarkastellaan tuloksia kriittisesti ja testataan niiden luotettavuus ja toimivuus käytännössä.

Intuitio perustuu pitkälti ihmisen aiempiin kokemuksiin, sen antama tieto saattaa olla virheellistä kyseiselle ihmiselle aivan uudenlaisessa tilanteessa. Intuition ääni on usein hiljainen. Se ei tunge tietoisuuteesi väkisin, mutta kun kutsut sitä ja luot sille tilaa, se on varmasti paikalla. Aluksi intuition tunnistaminen ja erottelu voi olla hankalaa, mutta kun sen oppii, yhteyden voi saada missä vain, niin kokouksessa kuin ruuhkabussissakin. Kun tiedostat ja alat käyttää intuitiosi, huomaat, että se toimii. Ja kun käytät intuitiotasi, myös kykysi hyödyntää sitä kehittyy. 

Intuitiivinen ajattelu on valtava piilevä kapasiteetti, jota ehdottomasti kannattaa opetella hyödyntämään. Sen opettelun voi tiivistää yhteen virkkeeseen: luovu turhasta suorittamisesta sekä elämän ja asioiden kontrollista ja luota siihen, että elämä kannattelee ja intuitiosi toimii!

Lähteet:

Raami Asta 2020. Intuitio 3. Keuruu: Otavan Kirjapaino Oy. 

Raami Asta 2016. Älykäs intuitio. Miten käytämme sitä? Keuruu: Otavan Kirjapaino Oy.

Poskiparta Hanna ja Viranta Tuuli 2018. Ytimessä – Esimies itsensä johtamisen mahdollistajana. Tutkimusraportti Noventos Oy.

Salonen Eveliina 2017. Intuitio ja tunteet johtamisen ytimessä. Helsinki: Alma Talent.

Sydänmaalakka Pentti 2018. Älykäs itsensä johtaminen ja hyvinvointi: Miten pitää hyvää huolta yksilön ja organisaation hyvinvoinnista. Artikkeli https://halsa.fi/uncategorized/itsensa-johtaminen/